Viestinnän kurssit pois alan koulutuksesta

Politiikassa sanotaan usein asioiden olevan niin kuin ne näyttävät olevan. Sillä, miten ne oikeasti ovat, on toissijainen merkitys. Tämän paradoksin parissa on istuva hallituksemmekin viime vuoden puurtanut – tekemässä todellisia töitä vai meikkaamassa tekemättömiä, riippunee katsojasta. Kohti menestystä ponnistellessa asioiden esittämisen tavat ja jopa yksittäiset sanavalinnat korostuvat. Rakentamisessakin asiat ovat yhä useammin niin kuin ne näyttäisivät olevan. Asiassa on monta tasoa: ilmeisimpänä se, miltä työmaa tai sen lopputulos ihan konkreettisesti näyttää. Paljolti on kysymys myös siitä, miten asioista kommunikoidaan ja mitä sidosryhmät osaavat toimialalta odottaa ja vaatia. Sidosryhmät ovat yhä fiksumpia. Alaa tuntemattoman amatöörin on helppo altistaa itsensä kuntotutkimusten, PTS:ien tai TM Rakennusmaailman kaltaisten julkaisuiden asialliselle ammattislangille. Internet tarjoaa rajattoman määrän lisätietoa ja varsinkin mielipiteitä. Esimerkiksi Google-haussa tämän päivän tilanne termien kisassa ”homeongelma” vastaan ”rakentamisen laatu” on homeen hyväksi 40 000 – 32 000. Hyvänä uutisena voi nähdä sen, että ”rakentamisen huono laatu” saa vain 340 osumaa. Kun nämä lähtökohdat yhdistää rakennetussa ympäristössä käytettäviin merkittäviin rahasummiin, on selvää, että alan ammattilaisten on nykyisin oltava myös rautaisia viestijöitä. Rakennetun ympäristön elinkaari on niin monisyinen, ettei mikään organisaatio pysty piiloutumaan vain erikseen nimetyn viestintäosaston taakse. Kuka tahansa voi milloin tahansa joutua etulinjaan – ja vastassa voi olla mitä tahansa piinkovasta asiaosaamisesta houreiseen kiihkoon. Tästä on helppo johtaa alan koulutukselle suoraviivainen vaatimus: lisätkää tutkintoon viestinnän kurssi. Näin ei kuitenkaan voi, saa eikä tarvitse tehdä. Ei voi, koska tuntikehykset ovat jo täynnä. Koska yhä kapeammalle ajettu ammattiaineiden osuus on jo nyt alle siedettävän minimin. Koska tuollainen välineaine ei tuo oppilaitosten nykyisillä mittareilla yhtään lisää rahaa oppituoleille. Ei saa, koska erillinen kurssi antaa väärän viestin. Viestintä ei useimmiten ole ulkoistettavissa tai edes viivytettävissä – jotakin on pystyttävä sanomaan saman tien. Ja jos olemme alalla paljon vartijoina, vallasta seuraa myös vastuita. Yhä tärkeämmäksi kasvaa niiden kohtaaminen omalla naamalla. Ei tarvitse, koska viestinnälliset elementit on helppo ja on itse asiassa pakko sisällyttää tiukintakin asiaa käsitteleviin kursseihin opetusmenetelmien kautta. Opiskelijat pitää vain laittaa muodostamaan ryhmä, organisoitumaan, aikatauluttamaan, resursoimaan, tekemään, viimeistelemään, presentoimaan ja opponoimaan. Samalla vaivalla tulee noin kymmenen muutakin välinetaitoa treenattua suoraan työelämää simuloivissa tilanteissa. Toteutuskielen valinnalla voi ruuvata kansainvälisyydenkin helposti mukaan. En väitä, että tämä olisi ihan helppoa opiskelijoille tai opetushenkilökunnalle – mutta paljon helpompaa ja järkevämpää kuin erilliskurssitus. Teemu Vehmaskoski, nettikuva Teemu Vehmaskoski Projektijohtaja, ROTI 2015 Johtaja, jäsenyys ja vaikuttaminen Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry ::: ROTI 2015 kokoaa yhteen yli 90 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista. Valtiolle, kunnille ja toimialalle esitetään laajalla skaalalla yli 130 suositusta. Seuraa meitä verkossa! https://roti2015.wordpress.com http://twitter.com/2015ROTI http://facebook.com/ROTI2015 http://www.roti.fi

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s