Kaupungistuminen luo tarpeen uudenlaiselle tutkimus- ja innovaatiotoiminnalle

Ruotsin hallitus tilasi vuonna 2002 toimenpide-ehdotukset terveen kilpailun edellytyksiksi rakennusalalla, rakentamisen laadun turvaamiseksi sekä kohtuullisen kustannustason hallinnaksi. Toimenpide-ehdotuksia valmistelemaan perustettu Byggkommissionen kokosi keskeiset päättäjätahot yhteen. Ne olivat Finansdepartementet, Boverket, Konkurrensverket, Riksskatteverket ja Naturvårdsverket.

Selvitystyön otsikko löi läpi mediassa:”Skärpning gubbar! Om konkurrensen, kvaliteten, kostnaderna och kompetensen i byggsektorn”. Myös sisältö tuli tutuksi monelle. Byggkommissionen antoi Ruotsin hallitukselle suosituksia myös tutkimustoiminnan kehittämiseksi.

Vuonna 2003 Ruotsin tutkimusrahoittaja FORMAS aloitti systemaattisen rahoittamisen rakennetun ympäristön teemaan. Sen tavoitteena oli kansallisten valmiuksien luominen alan poikkitieteelliseen kehittämiseen.

Olen itse saanut olla mukana näiden tutkimushankkeiden arvioinneissa alusta alkaen, lähestulkoon vuosittain. Olen nähnyt konkreettisesti, että uudenlaisen osaamispohjan ja kompetenssiyhdistelmän rakentaminen kansallisella tasolla on erittäin hidas prosessi. Uskon kuitenkin, että tämä kantaa hedelmää. Siis Ruotsissa.

Ruotsissa näköjään uskotaan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan merkitykseen, sillä FORMAS on avannut taas tänä vuonna uuden kolmevuotisen ohjelman, Hållbart samhällsbyggande. FORMAS:in myöntövaltuudet ohjelmassa ovat 75 miljoonaa Ruotsin kruunua eli reilut kahdeksan miljoonaa euroa.

Ohjelmassa keskitytään poikkitieteelliseen lähestymistapaan yhdistämällä suunnittelua, rakentamista, päätöksentekoprosesseja ja rakennetun ympäristön hallintaa eri tasoilla tarkasteltuina (maakunta, kunta, yhdyskunta, kaupunginosa, infrastruktuuri, rakennukset ja rakenteet). Rahoitettavien hankkeiden kriteereitä ovat kestävä rakentaminen ja suunnittelu, joissa huomioidaan ekologisuus, taloudellisuus ja kulttuuriarvot.

Suomessa Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) aikoo esittää uutta tutkimusteemaa vuonna 2016 aiheesta kaupungistumisen dynamiikka. Jos valtioneuvosto hyväksyy tällaisen teeman, luo se ROTI-toimijoillekin oivallisen paikan terästäytyä. Se, miten kaupungistuminen ja alueiden kehittyminen etenevät, vaikuttaa merkittävästi tulevaisuuden hyvinvointiin. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietoa kaupungistumisesta ilmiönä ja sen vaikutuksista hyvinvointiin, talouteen, sosiaaliseen kestävyyteen, kansalaisten osallisuuteen, demokratian kehitykseen, ympäristöön ja yhteiskunnan eri toimintojen järjestämiseen.

Kannatan lämpimästi, että hyödynnämme ruotsalaisten tähänastiset kokemukset. Kaikkea ei kannata keksiä itse, kun aikaa ja resursseja on käytössä kovin rajallisesti. Skarpataan äijät!

Leena Sarvaranta_2015_netti

Leena Sarvaranta
Vice President EU Affairs, VTT Oy
Strategisen tutkimuksen neuvoston jäsen, Suomen Akatemia

ROTI 2015 kokoaa yhteen yli 90 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista. Valtiolle, kunnille ja toimialalle esitetään laajalla skaalalla yli 130 suositusta.

Seuraa meitä verkossa!
https://roti2015.wordpress.com
http://twitter.com/2015ROTI
http://facebook.com/ROTI2015
http://www.roti.fi

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s